sodan jälkeisten vankileirien arkea, työtä ja
vankien kohtelua. Erityisenä näkökulmana on
leireillä järjestetty kasvatustyö. Teos keskit-
tyy aiheensa mukaisesti vankien ottamiseen,
vankileirien muodostumiseen, niiden hallin-
nointiin ja ennen kaikkea vankien kohteluun
ja kokemuksiin. Teoksen johdantoluvussa
"Tie sisällissotaan" kuvataan maailmansodan
aiheuttaneen työläisille kärsimyksiä elintar-
vikkeiden hinnannousuna. Vuoden 1917 le-
vottomuuksien kärjistyminen kuvataan asial-
lisesti. "Varsinaiset taistelut puhkesivat Säi-
niön asemalla, ViipurinPietarin radan var-
rella 26.1.1918." (19) Sen jälkeen mennään
jo "valkoisten" saamaan saksalaiseen taiste-
lutukeen. Sodan alkaminen kuvataan lyhyes-
ti: "Punaiset antoivat määräyksen 27.1. suu-
rimpien Etelä-Suomen kaupunkien miehittä-
misestä, ja valkoiset ryhtyivät Mannerheimin
johdolla riisumaan Pohjanmaan venäläisiä
varuskuntia aseista."(20)
soinut sisällissodan päivämääriä teoksessaan
Terrorin aika. Suomen levottomat vuodet
19171921 (Ajatus 2006). "Tammikuun 27.
päivää on tavattu pitää Suomen sisällissodan
syttymishetkenä, koska punakaartit miehitti-
vät tuolloin Helsingin ottamalla hallintaansa
hallintorakennukset sekä liikenne- ja viesti-
yhteydet."(9) Hän mainitsee myös viikkoa ai-
kaisemmin 19.1. Luumäen Taavetin kahakan,
jossa suomalaiset punakaartilaiset ja suoje-
luskuntalaiset ottivat yhteen. Tikka tuo esiin
myös tulkintoja, joiden mukaan "Suomi oli
sisällissodan tilassa jo marraskuussa 1917,
jolloin sosialidemokraattisen puolueen julis-
taman yleislakon seurauksena punakaartit
aktivoituivat". Tikka viittaa Mommilan ka-
hakkaan, jossa maanviljelysneuvos Alfred
Kordelin ammuttiin. "Olisi siis perusteltua
tulkita marraskuun 1917 tapahtumat jo osana
sisäistä valtataistelua, sisällissotaa."(10) Tik-
ka antaa tiukan määritelmän sodan alusta:
"Sisällissodassa suomalaiset vallankumouk-
kannettavana ovat pelkät salot. Kuva: Kansan Arkisto.